The dangers in my heart ~ mangan alku fiilikset

Mangaka: Sakurai Norio 
Japaniksi julkaissut: Akita Shoten, Manga Cross-lehdessä
Englanniksi julkaissut: Seven Seas 

 Tänä vuonna oli kevät kaudella alkanut Boku no kokoro no yabai yatsu tai englanniksi The dangers in my heart animen ensimmäinen kausi. Tykästyin todella paljon kyseiseen animeen ja huomasin myöhemmin, että sarjan mangaa sai englanniksi ostettua fantasiapeleiltä. Joten totta kai ostin ensin pari ensimmäistä pokkaria ja myöhemmin sitten 3 & 4 osat. 

Ensimmäisen volumen takatesti: 

Ichikawa Kyotaro, a boy barely clinging to the bottom rung of his school's social ladder, secretly believes he's the tortured lead in some psychological thriller. He spends his days dreaming up ways to disrupt his classmates' peaceful lives and pining after Yamada Anna, the class idol. But Ichikawa's not nearly the troubled teen he pretends to be...and it turns out Yamada's a bit odd herself!

mangan pääpari 

Ensivaikutelmat mangasta:

Olin aikalailla katsonut animen ensin ennen kuin menin lukemaan itse mangaa. Joten sarjan juoni oli itselle jollain tapaa tuttu. Mutta en osannut yhtään sanoa mihin asti mangaa joutuu lukemaan kunnes alkaa ns. uudet jutut. Huomasin, että animen ensimmäisen kauden tapahtumat aikalailla tiivistyi näihin 4 pokkariin mitä nyt tällä hetkellä omistan. Itse sarjaa on käännetty tällä hetkellä 6 pokkariin asti. Animesta olisi myös tulossa toinen kausi 2024 vuoden tammikuussa. 

lukemani pokkarit

Mangan pariin oli jollain tapaa jännä mennä, kun oli tottunut animen pehmeään väri maailmaan ja jännällä tavalla hahmoista oli myös tehty semmoisia "pehmeän oloisia". Mangassa hahmojen kasvot olivat piiretty vielä enemmän pyöreämmän näköisiksi, kuin mitä animessa oli. Tai ainakin semmoinen fiilis tuli, kun mangaa aloitti lukemaan. 

Mitä olen muutamille tutuille sarjaa kehunut ja he ovat menneet lukemaan animen kuvauksen, heidän alku reaktiot ovat olleet aika "oivoi" tyylisiä. Itsellä lähinnä reaktioni pääpoika Ichikawan omanlaiseen ajatus maailmaan oli luokkaa "jahas edgy chuuni poika". Myös oli jotenkin huvittava huomata miten aluksi itse anime oli saanut hyvin kahtia jakautuvia mielipiteitä, mutta itse jollain jännällä tapaa tykkäsin itse sarjasta todella paljon. Ja odotin uusinta jaksoa aina innolla. 

Sarjan teema on melko perus nuorten teinien ystävyys/romanssin kehittymis tarina. Molemmat sarjan päähahmot ovat hieman omanlaisia tapauksia. Ichikawa on hieman ujo,ehkä hieman kömpelö sosialisoimaan ja ei osaa oikein ilmaista tunteitaan. Hän tykkää lukea paljon murhamysteeri kirjoja mikä tekee hänestä myös sarjan mukaan "omanlaisen". Vaikkakin ensimmäisen pokkarin kuvaus antaa semmoisen kuvauksen, että Ichikawa olisi jotenkin ihan sekaisin, niin loppupelissä tämän "murha fantasiat" potkaistaan tosi nopeasti sivuun. Ja hänestä ehkä enemmän tulee semmoinen hömppä teinipoika viba. Vaikka tietty välillä Ichikawan ajatukset ja teot sarjan aikana ovat hieman cringejä, niin jälkikäteen miettii että eikös ne kaikki teinit nyt välillä vähän ole. 

Sitten meillä on tämä sarjan päätyttö, Yamada Anna. Yamada on luokan ns. suosittu tyttö, mutta nopeasti saa kuitenkin huomata, että hän on hieman airhead, tykkää syödä paljon välipaloja salaa koulussa ja hän myös tekee mallin hommia vapaa-ajalla. Tuntui jotenkin, että tämä Yamadan suuri "herkku suu" puoli oli hyvin paljon esillä sarjan aikana. Ja animea katsoessa tuli semmoinen olo, että näitä syömis kohtia ns. "mehusteltiin" enemmän.  

~

Ichikawa viettää paljon aikaa koulun kirjastolla ja hän törmää Yamadaan sielä ja tämä oli juuri syömässä onigiriä ja muita herkkuja mitä oli kouluun tuonut. Tästä lähtien kaksikko tapaa toisensa koulun kirjastolla usein vaikka ovatkin luokkakavereita. Mutta luokassa ollessa he eivät juurikaan puhu toisilleen. Pikku hiljaa Yamada ja Ichikawa alkavat puhumaan toisilleen enemmän ja heillä alkaa kehittymään jonkinlaista ystävystymistä, mutta myös tunteita. Joista yleisesti Ichikawa vain ajatteli, että nämä ihastumisen tunteet Yamadaa kohtaan on vain jotain "ötököitä" päässä mitkä häiritsevät häntä. 

2 pokkarin alussa olleita mietteitä...oivoi 

Vaikka nyt Ichikawa ajattelee, että hänen ihastumisen tunteet on ihan hömppä hommaa niin kuitenkin hänellä tunteet Yamadaa kohtaa alkoivat kasvamaan enemmän ja hän myös alkoi olemaan hieman avautuneempi ja välillä myös jutteli Yamadan seurassa olevien luokkakavereiden kanssa. 

Myös oli jotenkin söpöä huomata miten Yamadallakin kiinnostus ja tunteet Ichikawaa kohtaan rakentuivat. Välillä oli hyvin ilmiselviä vinkkauksia Yamadan suunnalta että tämä on kiinnostunut Ichikawasta, mutta eihän tietenkään poika niitä oikein ymmärtänyt. 

Välillä mangassa oli kohtauksia missä luokan muut pojat kuumottelivat Yamadaa ja Ichikawa vähän puoli vahingossa aina kuunteli poikien hormooni pyörteissä olevia juttuja. Nämä kohtaukset olivat kyllä välillä kunnon "voihan teini pojat" tyyppisiä. Mutta kaipa niillä yritettiin vähän tuoda sitä omanlaista huumoria joukkoon. 

Näiden poikien lisäksi on myös ns. "kanssa kilpailija" Yamadasta. Kun joukkoon ilmestyy ns. koulun suosittu cool poika joka olisi kiinnostunut Yamadasta. Mutta Yamadaa tämä poika ei kiinnosta ja hän kokee tämän flirttailu yritykset vaivaannuttaviksi. Myös Ichikawa joutuu kohtaamaan cool-pojan kuulustelut Yamadasta ja siitä millainen suhde Ichikawalla & Yamadalla oli. Tuntui, että tämä kohtaus oli omalla tavallaan potkaisu Ichikawan takamukselle siitä, että tämä tajusi viimein tunteistaan Yamadaa kohtaan. Mutta viimeinen ns. tajuaminen tuli Yamadan ystävän kautta joka aika suoraan kysyi Ichikawalta, että tykkääkö tämä Yamadasta. 

Lukiessa huomasin, että mangan piirto jälki oli hieman erilaista vai voisiko sanoa parantuneempaa myöhemmissä pokkareissa. Tai ainakin tuli semmoinen olo, että Yamadan kasvot oli hieman paremmin piirettyjä. Mutta muuten mangan tyyli on omalla laillaan kivan ja välillä söpön näköistä. 

Loppu fiilikset ja pohdinnat:

Tuntuu että harvoin hyppään minkään shounen romanssin kimppuun manga muodossa. Vaan kulutan enemmän shoujo romanssia. Mutta tällä hetkellä itsellä sarjasta ei ole kuin vain hyvää sanottavaa vaikkakin ehkä netin syövereissä ihmisillä ollut kahtia jakautuvia mielipiteitä itse animesta. Mutta mitä pidemmälle sarjaa on seurannut alku premissin jälkeen, niin tämä tuntuu oikein söpöltä teini hömppä romanssi-sarjalta. 

Toisaalta sarjan pääpari voi vaikuttaa hyvin stereo tyyppisiltä hahmoilta ja ei välttämättä mitenkään mielenkiintoisilta. Mutta jotenkin sitä vain uppoutuu seuraamaan heidän suhteen kehittymistä ja pistää miettimään, että kuinka pitkälle sarja loppu pelissä menee. Kun kuitenkin 4 pokkarissa Ichikawa viimein tajuaa, että hän todellakin tykkää Yamadasta ja antaa omille tunteilleen tilaa. Eikä vain uskottele, että nämä on vain jotain "ötököitä" pään sisällä. Että kuinka nopeasti loppu pelissä sitä kerrotaan tunteista vai onko tässä sarjassa sitten tunteiden kertomis hommat hyvin venytettyä. 

Pitää kyllä jossain vaiheessa myös ostaa uusimpia osia sarjasta! Mielenkiintoista nähdä miten sitten sarja jatkuu siitä mihin asti ns. animen ensimmäinen kausi oli jäänyt. Voi olla, että kirjoittelen fiiliksiä sarjan lukemisesta enemmän sitten twitterin ja mastodonin puolella. 

Mutta suosittelen kyllä lämpimästi tsekkaamaan molemmat animen & mangan kyseisestä sarjasta. Vaikkakin nyt sarjan kuvaus voikin antaa hieman "apua" fiiliksen.